Kesäkuun eka päivä startattiin kohti Pirkanmaata. Mein ihmisellä oli Tampereella jotain omia juttuja, joten me lähdettiin koko hela familjen sinne suunnalle. Me vietiin vaunu Sastamalaan Tervakallion leirintäalueelle, se oli meille kaikille uusi tuttavuus. Paikka oltiin varattu kahdeks yöks jo etukäteen, mut ei siellä niin hirveesti porukkaa ollut. Oltais saatu paikka ihan rannasta, mutta just sillon sato kaatamalla rakeita ja oli tosi kylmä, ni mentiin sit vähän sivumpaan ettei tuuli vie meitä mennessään. Ihan karsea keli oli hetken aikaa ja näytti siltä kun vaunu olis ollut ihan loskan peitossa. Yök!!
Onneks aika nopsaan tuli taas kesä takas. Tai no, lämpöasteita oli seittemän. Ilta meni siinä kun käytiin ihmissukulaisten luona ja sit kivalla iltalenkillä. Oli tosi hienot ja siistit rantapolut joita tallusteltiin.
Perjantaina sit ihminen nro 1 lähti aikasin aamulla omiin juttuihinsa ja me jäätiin nro 2:n kanssa vaunulle pötköttelee. Menihän se päivä siinäkin, illalla sit taas ulkoilua yhdessä.
Tervakallio Camping oli meidän kaikkien mielestä oikein mukava paikka ja Sastamala muutenkin tosi nättiä seutua. Camping-alueella oli aika paljon kausipaikkalaisia, mutta hyvin sinne joukkoon mahtui, ja alue ei muutenkaan ollu liian iso meidän makuun. Tilat oli ihan siistit, ei ny mitään luksusta, mut ihan perussettii.
Lauantaina aamulla lähdettiin vielä pitkälle lenkille ennen seiskaa. Ei ollut kuulemma tarkoitus ihan niin kauas mennä, mut ihminen halus koko ajan nähdä mitä seuraavan mutkan takana on, joten me sit käveltiin. Ja takaskin piti tulla.
Sit pikkuhiljaa duunattiin kimpsut ja kampsut autoon, heitetiin vaunu koukkuun kii ja ajettiin kohti auringonlaskua, no ei vaine, lähdettiin Huittisten ja Auran kautta Särkisaloon.
Mitä siellä tapahtui, kerron ensi kerralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti