Kesän alkua, taitaa olla vuos 2025

Pitäiskö olla imarreltu vai ehkä järkyttynyt, kun joutuu kuvaksi tiskirättiin. Tuuli oli jo aiemmin rätissä, mutta nyt meikä ja Kaisu on myös. Onhan noi ihan kivoja ja tehty ihan meidän luonteiden mukaan. Mun kuvassa on puruluu jota halajan. Kaisun rätissä taas tervetuloa -kyltti, Kaisu kun varmaan heiluttais häntää murtovarkaillekin.

Mutta se räteistä. Me ollaan elelty aika hiljaiseloa pitkän aikaa. Viime kesänä tehtiin yks reissu vaunulla, muuten ei olla oltu sen kanssa missään. Tää kesä menee myös ihan muissa puuhissa, joten nähtäväks jää löytyykö meitin vaunu kohta joltain myyntipalstalta, se on turhan kallis pihakoristeeks. Ei toi ihminen siitä välttis luopua tahtois, mutta jollei ehdi ja/tai pysty reissaa, ni mitäs sillä sit tekee. Tietty voidaan retkeillä omalla tontilla, siitä me nelijalkaiset tykätään, mutta eihän se ny oo vaunun perimmäinen tarkotus.

Missikisoihin ei mennä tänä kesänä ollenkaan. Yhdessä mätsärissä kävin pyörähtää kun oltiin vähän niinku henkisenä tukena yhdelle ensikertalaiselle. Mä olin taas niin reipas ja äänekäs ja olin hirmu tyytyväinen itteeni. Hulluinta oli se, et ilmossa kysyttiin mun ikää ja ihminen vastas 11, tietty, koska se on mun ikä. Mut se nainen luuli et mä oon 11 kuukautta. Ai että me kaikki saatiin lopulta hyvät naurut!

Muksaa kesää teille kaikille, katotaan jos tästä kesästä sais irti jotain raportoitavaa, veikkei vaunulla mentäiskään. Instan puolella ollaan jo vähän aktivoiduttu kevään aikana, sieltä löytyy jotain pientä, käy kurkkaa jos kiinnostaa, @mamafayjalauma  

Parissa mätsärissä

Koska kelit on olleet kohillaan ja ihmisellä aikaa, ollaan virallisen näyttelyn jälkeen käyty kahdessa mätsärissä vähän treenailee. Viime sunnuntaina oltiin kisamassa Lohjan kaunein koira -tittelistä, mutta onhan se ihan luonnollista ettei se meitsille tipahtanut, koska oon kirkkonummelainen. Täällä ei meitin porukasta ollu muita ku mä ja ihminen, muut jäi kotio. Nähtiin tosin siellä ihmisen sukulaisia ja uusiakin tuttavuuksia.

Tapatumapaikka oli tosi iso ja tilava ja järjestelyt oli tosi jees. Vetskuluokassa tosin arvostelu meni hieman eri lailla ku mihin ollaan mätsäreissä totuttu, mutta koska nää on epävirallisia juttuja, ni saa kai niin tehdä. Siinä kehää odotellessa meikä kävi kisaamassa nakinsyönnissä, mut vaikka ahne possu olenkin, joku vähän isompi otus voitti sen tunnin kisan. Mut oli siellä kyl mua hitaampiakin!

Seuraavalla viikolla ajeltiin sit koko jengi Tuusulaan ja käytiin ensin taas vähän sukuloimassa ja ulkoilemassa. Ihminen jaksaa taivastella, miten hienosti me aina käyttäydytään kylillä, vaikka himassa me ollaan välillä ihan kamalia. 

Hyvissä ajoin asettauduttiin sit kisapaikalle, meikä ja Tuuli ilmottiin kehiin. Näin siis ihminen teki siitä huolimatta, että se inhoo kytätä kahden kehän välillä et mikä numero on milloinki vuorossa. Yleensähän mätsäreissä kyllä tosi hyvin joustetaan ja kehään voi mennä sit jossain välissä, jos oma vuoro on menny ohi kun on ollu just toisessa kehässä. Näin Tuusulassakin sai tehdä ja meikä kävi eka vetskukehässä ja sitte Tuuli meni pieniin aikuisiin.

Odottelua oli jonkin verran, mut sehän kuuluu asiaan. Meikä ottaa aika lungisti nää hommat nykyään!

Me molemmat saatiin sininen nauha. Meikä pärjäs sit lopulta kuiteskin niin, että oli 19 vetskun joukosta sinisten neljäs. Tässä vaiheessa sit olikin päällekkäisyyttä ja molempien kehät oli just samaan aikaan, eikä Tuulin kehästä kukaan huudellu perään.. Vetskukehässä enempikin odotettiin porukkaa, jos joku ei ollut just siinä hollilla. Ihminen valitsi nyt kuiteskin mut ja vetskukehän, koska aatteli ettei Tuuli tällä kertaa pärjää, sen kehässä oli tosi paljon koiria. Ja se oli saanut ihan hyvän treenin sen kaa kuiteskin siinä yksilöarvostelussa.

Tämmösiä tällä kertaa. Lähdettiin sit kotiin ajeleen ja ihminen siinä matkalla tutkiskeli mitä kaikkea me oltiin voitettu. No, yks lahjakortti oli koruun, joka olis pitäny käydä valkkaa siellä paikan päällä. Me ei todellakaan käännytty takas, säästy se koru jollekin toiselle.

Kaisusta mun piti vielä sanoa, että sen leikkaus menee peräti kesäkuun puolelle, sit vasta saa sen irrallisen metallinpalan polvesta pois. Tässä välissä se pääsee kyllä fyssarille.