Talven tuntua

Olin kovasti toivonut, että ehdittäis vielä syksyllä yhdelle vaunureissulle, mutta ollaan oltu sekä kipeitä, että kiireisiä, ni se sit jäi. Nyt on vaunukin jo talvisäilöön laitettu kevättä odottamaan. 

Täällä on tosiaan kaikilla ollut kremppaa ja homma jatkuu yhä. Meikäläistä kuntoutetaan ja syön yhä lääkkeitä. Mantalta poistettiin sappirakko kaks viikkoa sitten ja eilen just poistettiin tikit. Arpi on 13 cm pitkä, melkeen yhtä pitkä ku meikäläinen! Manta on nyt onsku kun ei tartte pitää kauluria, vaikka hienosti se pärjäs sen kanssa. Nyt meistä kaikki on kaulurikonkareita, Manta oli ainoo joka ei vielä ollut sellaista koskaan tarvinnut.

Vähän ennen leikkausta ihminen ja Manta kävi moikkaa Konsta-veikkaa. Mäkin olisin halunnut poikani nähdä, mutta olosuhteiden pakosta jäin kotiin.

Tuuli on menossa tutkimuksiin ens kuussa, sillä on jotain outoa kropassaan. Lisäks siltä poistetaan pari pattia selästä ja pieni näppylä silmästä ja putsataan samalla hampaat, onhan siinä taas. Ja Kaisu ny on Kaisu. Sillä oli just juoksut ja se oli ihan sekopää, mut nyt se on taas normisti sekopää.

Täällä meillä ei vielä ole talvi, mut muutamana päivänä on sadellut lumihiutaleita. Ei ne maahan ole jääneet, mutta just pelottelivat telkussa että lunta olis viikonloppuna tulossa. Voihan rähmä, me tykätään enempi sulasta ja lumettomasta maasta, mut minkäs teet.

Me jatketaan könkkäämistä eteenpäin ja toivotaan pikaista paranemista meille ja tietty teille, jos joku lukija vaikka on kipeenä.

Sappi kiehuu, vai kiehuuko?

Tervehdys helteen uuvuttamalta laumalta, puuh! Onneks alkaa pikkuhiljaa olla siedettävämpää. Kyllä me kesästä tykätään tosi paljon, mut liika on liikaa, ihan kaikessa. Ollaan reilu viikko nukuttu mein ihmisen kanssa vaunussa, kun siellä on paljon viileämpää ku talossa. Vähänku oltais retkellä koko ajan, hauskaa!

Hoopersia ei olla nyt käyty treenaa kun on ollu liian kuuma. Ei me lenkillekään mennä ku viideltä aamulla, ei sitten pyörrytä me nelijalkaiset eikä mein ihminen.

Mut on tässä ollu vähän hässäkkää kuiteskin. Mantan vatta on taas ollu tosi kipee, joten sen kanssa käytiin lekurissa viime viikolla. Me ryysättiin sinne koko jengi, ja voi että siellä oli ihanan viileetä kun ilmastointi toimi. Oltais voitu jäädä sinne! Mä kyllä otinkin tirsat lattialla sillä aikaa kun Mantaa ultrattiin. Käyttäydyttiin muutenkin tosi mallikkaasti, vaik oltiin koko rymyjengi matkassa. Ja tiettyhän hyvästä käytöksestä sai palkkaa, KARKKIA!!

Meidän kaikkien sappi on ainakin kerran aiemmin ultrattu, kun meillä shelteillä on aika paljon niitä sappiongelmia nykyään, jopa niin pahoja että tarttee koko härpäke leikata pois. Mun yhdeltä pojalta se onkin leikattu jo pari vuotta sitten. No mutta, meidän sapet on aiemmin ollu tosi jees, mut nyt ekaa kertaa Mantalla oli siellä sakkaa kohtalainen määrä. Se tosin ei välttämättä selitä sen vattakipuja, koska sillä on aiemminkin ollu ongelmaa suoliston kanssa, eikä sillon ollu vielä sapessa mitään. Verikokeet kerto että kolesteroliarvo on koholla, samoin haima-arvo lievästi. Nyt vielä odotetaan borrelia vasta-ainetestin tuloksia.

Että seurantalinjalla mennään nyt muutama viikko, sit kontrolloidaan sekä sappi että veriarvot, varsinkin toi haima. Ruoaks Manta on saanu jo pidempään anallergenic nappulaa, puuroa ja kypsää lihaa. Nyt se raukka saa jonkun aikaa pelkkää nappulaa. Olen pahoillani, lapseni, mutta tässä en voi auttaa. On sillä varuiks myös kipulääkettä ja närästyslääkettä.

Manta oli nuorempana tosi hankala tuolla lääkärissä, kun sitä pelotti niin perk...sti. Nykyään se on rauhallisempi, mut siltä otetaan verta aika takajalasta, ettei sen tartte kattella sitä hoitsua vaan se voi työntää päänsä ton ihmisen kainaloon. Varsinainen jänis, pää puskaan, vaikka kettuhan se on!

Mut ei täs ny tän ihmeempää. Mä palaan taas, kyllä kaikenlaisia tapahtumia on kuulemma tulollaan. Jännää!