Talven tuntua

Olin kovasti toivonut, että ehdittäis vielä syksyllä yhdelle vaunureissulle, mutta ollaan oltu sekä kipeitä, että kiireisiä, ni se sit jäi. Nyt on vaunukin jo talvisäilöön laitettu kevättä odottamaan. 

Täällä on tosiaan kaikilla ollut kremppaa ja homma jatkuu yhä. Meikäläistä kuntoutetaan ja syön yhä lääkkeitä. Mantalta poistettiin sappirakko kaks viikkoa sitten ja eilen just poistettiin tikit. Arpi on 13 cm pitkä, melkeen yhtä pitkä ku meikäläinen! Manta on nyt onsku kun ei tartte pitää kauluria, vaikka hienosti se pärjäs sen kanssa. Nyt meistä kaikki on kaulurikonkareita, Manta oli ainoo joka ei vielä ollut sellaista koskaan tarvinnut.

Vähän ennen leikkausta ihminen ja Manta kävi moikkaa Konsta-veikkaa. Mäkin olisin halunnut poikani nähdä, mutta olosuhteiden pakosta jäin kotiin.

Tuuli on menossa tutkimuksiin ens kuussa, sillä on jotain outoa kropassaan. Lisäks siltä poistetaan pari pattia selästä ja pieni näppylä silmästä ja putsataan samalla hampaat, onhan siinä taas. Ja Kaisu ny on Kaisu. Sillä oli just juoksut ja se oli ihan sekopää, mut nyt se on taas normisti sekopää.

Täällä meillä ei vielä ole talvi, mut muutamana päivänä on sadellut lumihiutaleita. Ei ne maahan ole jääneet, mutta just pelottelivat telkussa että lunta olis viikonloppuna tulossa. Voihan rähmä, me tykätään enempi sulasta ja lumettomasta maasta, mut minkäs teet.

Me jatketaan könkkäämistä eteenpäin ja toivotaan pikaista paranemista meille ja tietty teille, jos joku lukija vaikka on kipeenä.

Broilerinkoipi paranee

Just ennen jussia Kaisu pääs eroon tikeistään ja pikkuhiljaa jalka alkaa näyttää taas jalalta, eikä broilerinkoivelta.

Oli kuulemma ollu ihan uus hoitsutyyppi siellä ottamassa tikkejä pois ja se sanoi ettei ollu ikinä törmännyt niin rauhalliseen ja hoitomyönteiseen koiraan ku mitä Kaisu on. No, tottahan se on, ei se turhia hötkyile, ihminen keikauttaa sen kylelteen ja se on siinä!

Päästiin sitte samana iltana koko jengi tohon lähelle Navalaan ulkoileen. Siellä on se meidän kerhon aksakenttä, mut me tehtiin eka lenkki ja oltiin siinä vieressä isolla nurmikolla hengailemassa. Meille misseille oli luvassa pari kierrosta juoksua turpa kiinni. Mulla se oli aika vaikeeta, kun siinä vieressä joku huusi kovaa ja korkeelta 'putkeen, putkeen, putkeen'. Hitto et ois tehny mieli hakkua, mut olin sit kiltisti hiljaa ja sain palkkaa. Ihminen alkaa pikkuhiljaa tajuta ettei se voi ottaa juosuaskelia, kun sillon me kiihdytään ja aletaan haukkuu. Mun kaa se pystyy kävelee sillai reippaasti näyttämättä idiootilta, mutta Tuulin ravi tuppaa olemaan sen verta reippaampaa, et ihminen menee sillai hölmön näkösenä eteenpäin, vähä ku yrittäis juosta, mutta ei sitten kuiteskaan. No, koiria siellä kaiketi enempi katsotaan, mutta, joo.. Se oli parin kierroksen jälkeen ihan hiki päässä, kiros taas lääkitystään.

Kaisu ja Manta sai tehdä muutaman toko-jutun ja me kaikki oltiin kyl niin onskuja kun oli tämmöstä pientä aktiviteettia. Juhannuksen läpi sit lähestulkoon pötköteltiinkin terdellä.